Lainsäädäntö

Suomessa lait säätää eduskunta. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) antaa ohjeita sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön toimeenpanosta ja vastaa lainsäädännön kehittämisestä. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö antaa ohjeita ja suosituksia terveydenhuollon ammattihenkilöille. Hyvinvointialueilla annetaan yksityiskohtaisia ohjeita terveydenhuoltopalvelujen järjestämisestä.


Suomen perustuslaki on kaiken lainsäädännön perusta. Perustuslaki turvaa oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Huolenpidolla tarkoitetaan muun muassa kiireellistä sairaanhoitoa. Perustuslaissa on myös säädetty kiireettömästä hoidosta. Sen toteuttamiseksi julkiselle vallalle on asetettu velvoite turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä velvoite edistää väestön terveyttä.

Oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin kirjattiin perustuslain turvaamiin perusoikeuksiin vuonna 1995 yhdessä muiden niin sanottujen taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien kanssa. Lakia koskevan hallituksen esityksen perustelujen mukaan riittävinä palveluina voidaan pitää sellaisia palveluja, jotka luovat jokaiselle edellytykset toimia yhteiskunnassa sen täysivaltaisen jäsenenä.

Voit tutustua Suomen lainsäädäntöön Finlex-palvelussa. Finlex on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Joistakin laeista on saatavilla myös lyhyet englanninkieliset käännökset.

Perustuslaki 731/1999 (Finlex)

Terveydenhuollon palveluita koskevat lait Suomessa

Julkista terveydenhuoltoa koskevat yleislait koostuvat terveydenhuoltolaista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetusta laista. Lisäksi julkisten terveyspalvelujen maksuista on olemassa omat lakinsa. Yksityisestä terveydenhuollosta, terveydenhuollon ammattihenkilöistä ja lääkkeistä on myös erityistä lainsäädäntöä.

Terveydenhuoltolain mukaan terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoitokäytäntöihin. Toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua.

Terveydenhuollon palvelujen järjestämisvelvollisuudesta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa. Hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan ja järjestämisvastuu kattaa alueen asukkaat. Muiden kuin hyvinvointialueen asukkaiden oikeudesta saada hyvinvointialueen palveluja säädetään erikseen.

Lisäksi erityislaeilla, kuten tartuntatautilailla 1227/2016 (Finlex), on säädetty useista terveydenhuollon palveluista erikseen.

Terveyspalvelujen maksuja koskeva lainsäädäntö

Lain mukaan sinulta voidaan periä maksu hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttämisestä. Palvelusta perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Laissa kerrotaan, mitkä sosiaali- ja terveyspalveluista ovat sinulle ilmaisia ja säädetään muun muassa maksukatosta. Asetuksella säädetään siitä, mistä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä saa periä maksua ja maksujen suuruudesta.

Yksityistä terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö

Yksityisestä terveydenhuollosta on erityistä lainsäädäntöä, joka koskee muun muassa toimilupaa ja valvontaa.

Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskeva lainsäädäntö

Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetulla lailla pyritään varmistamaan henkilöstön pätevyys laillistamis- ja rekisteröintimenetelmillä sekä valvomalla ammatinharjoittamista. Henkilöstön ammattitaito, kokemus ja koulutus ovat perusta hyvälle hoidolle. Terveydenhuollon ammattihenkilöstölle on säädetty täydennyskoulutusvelvollisuus, sillä hoitomenetelmät ja laitteet sekä lääketieteellinen tietämys vaativat jatkuvaa päivittämistä.

Lääkkeitä koskeva lainsäädäntö

Lääkkeitä koskevan lainsäädännön tavoitteena on taata tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito kaikille sitä tarvitseville.

Potilaan oikeuksia koskevat lait Suomessa

Potilaan oikeuksia turvataan useissa laeissa, joista keskeisin on laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Laissa säädetään esimerkiksi potilaan tiedonsaantioikeudesta, itsemääräämisoikeudesta ja potilasasiakirjoista. Muita potilaiden oikeuksia koskevia lakeja ovat erilaiset kielilait, potilasvakuutuslaki sekä asetus rakennusten esteettömyydestä.

Sinulla on potilaslain mukaan oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä siihen liittyvään kohteluun. Hyvään hoitoon ja kohteluun liittyvät esimerkiksi hoidon laatu, potilasturvallisuus, yhdenvertaisuus ja henkilöstön ammattitaito ja osaaminen. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Potilasasiakirjoja koskevat lait

Potilasasiakirjat on tarkoitettu ennen kaikkea tukemaan hoitoasi. Niihin on merkittävä hoitosi suunnittelun, järjestämisen, toteuttamisen ja seurannan turvaamisen kannalta tarpeelliset tiedot. Kirjattavien tietojen tulee olla riittävän laajoja sekä selkeitä ja ymmärrettäviä. Potilasasiakirjoihin merkitään myös kaikki hoitopäätökset ja hoitoasi koskevat keskustelut, joita sinun tai omaistesi kanssa on käyty. Potilasasiakirjat ovat tärkeitä sekä sinun että sinua hoitaneiden ammattihenkilöiden oikeusturvan kannalta varsinkin, jos teet kantelun hoidostasi tai jos hoitoasi joudutaan muuten jälkeenpäin selvittelemään.

Hoidon kieltä koskevat lait

Suomessa hoitoa annetaan Suomen virallisilla kielillä, jotka ovat suomi ja ruotsi. Lisäksi saamelaisilla ja toisesta Pohjoismaasta tulevilla on tietyin edellytyksin oikeus saada hoitoa omalla kielellään.

Potilasvahinkoja koskeva laki

Suomessa annettuun hoitoon liittyvästä potilasvahingosta voit hakea korvausta Potilasvakuutuskeskukselta. Kaikkia hoidon yhteydessä aiheutuneita epäedullisia seurauksia ei korvata, vaan ainoastaan ne henkilövahingot, jotka täyttävät potilasvakuutuslain mukaiset edellytykset. 

Jos sinulle on tapahtunut potilasvahinko ulkomailla, selvitä hoidonantajalta tai hoitoa antaneen maan yhteyspisteeltä, miten voit hakea korvausta potilasvahingosta. 

Rakennusten esteettömyyttä koskevat lait

Suomessa rakentamisessa esteettömyyttä ohjaa asetus rakennusten esteettömyydestä.

Rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevat lait Suomessa

Rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevat lait Suomessa koskevat muun muassa ulkomailta tulevien oikeutta saada hoitoa Suomessa, ulkomailla saadun hoidon kustannusten korvaamista, hoitoon hakeutumista ulkomaille sekä eurooppalaista lääkemääräystä.

Sairaanhoito-oikeuksia koskevat lait 

Oikeutesi sairaanhoitoon joko Suomessa tai ulkomailla perustuvat joko Suomen kansalliseen lainsäädäntöön, EU-lainsäädäntöön tai kansainvälisiin sosiaaliturvasopimuksiin. Lainsäädännössä on määritelty erikseen hoito-oikeuden laajuudesta erilaisissa tilanteissa sekä hoitokustannusten laskuttamisesta ja korvaamisesta. 

Rajat ylittävän terveydenhuollon korvauksia koskevat lait

Oikeutesi saada korvauksia joko Suomessa tai ulkomailla tapahtuneesta sairaanhoidosta perustuu joko Suomen kansalliseen lainsäädäntöön, EU-lainsäädäntöön tai kansainvälisiin sosiaaliturvasopimuksiin.

Lääkkeisiin viittaavat lait

Potilasdirektiivi edellyttää, että EU-maat tunnustavat toisissa jäsenmaissa annetut lääkemääräykset. Lääkemääräysten vastavuoroisesta tunnustamisesta on Suomessa säädetty lääkelaissa. Komission täytäntöönpanodirektiivissä säädetään tietosisällöistä, jotka lääkemääräyksessä tulee olla, jotta se voidaan toimittaa toisessa jäsenmaassa.

Muutoksenhakua koskevat lait Suomessa

Muutoksenhakuviranomainen ja sovellettava lainsäädäntö riippuvat siitä, mihin asiaan olet hakemassa muutosta. Selvitä muutoksenhakua koskevat menettelytavat aina erikseen päätöksentekijältä.

Yleiset muutoksenhakua koskevat lait Suomessa
Potilaan asema ja oikeus terveydenhuoltoa järjestettäessä
Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut
Kelan hoito-oikeustodistusta ja hoitoon hakeutumisen ennakkolupaa sekä kansainvälisiä sairaanhoitokorvauksia koskevat päätökset

Tutustu myös näihin aiheisiin: