Usein kysyttyä rajat ylittävästä terveyden­huollosta

Jos sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti, saat korttia näyttämällä lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa Suomen julkisessa terveydenhuollossa. Lääketieteellisesti välttämätön hoito tarkoittaa sellaista hoitoa, joka ei voi odottaa kotiinpaluutasi.

Jos asut vakituisesti Australiassa, saat lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa näyttämällä passisi. Jos tulet toisesta Pohjoismaasta, voit eurooppalaisen sairaanhoitokortin sijaan näyttää passisi tai virallisen henkilöllisyystodistuksen.

Löydät lisätietoja hoidon saamisesta ja hoidon kustannuksista sairastuminen Suomessa matkaillessa -sivulta sekä Suomen terveydenhuollosta kertovasta maakuvauksesta.

Voit vapaasti hakeutua Suomeen sekä julkiseen että yksityiseen terveydenhuoltoon, jos olet sairausvakuutettu toisessa EU-maassa. Saat hoitoa samalla tavalla kuin paikalliset asukkaat. Jos et ole sairausvakuutettu toisessa EU-maassa, voit hakeutua omalla kustannuksellasi Suomen julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon. Hoidonantajilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta ottaa sinua hoitoon.

Etsi haluamasi hoidonantaja ja sovi suoraan hoidonantajan kanssa hoidon järjestelyistä. Selvitä omasta sairausvakuutuslaitoksestasi, korvaako se hoitoon hakeutumisen kustannuksia. Jos sinulla on EU-asetuksen 883/2004 mukainen ennakkolupa, maksat Suomen julkisessa terveydenhuollossa hoidosta saman asiakasmaksun kuin paikalliset asukkaat. Muussa tapauksessa maksat itse koko hoidon kustannukset.

Löydät verkkosivuiltamme neuvoja sopivan hoitopaikan etsimiseen sekä 7 kohdan muistilistan, jos hakeudut Suomeen hoitoon ennakkoluvalla.

Jos hakeudut hoitoon Suomeen, sinun tulisi ensisijaisesti itse selvittää hoitomahdollisuuksiasi suoraan hoidonantajilta. EU-terveydenhoito.fi-sivustolta löydät hyvinvointialueiden, päivystävien sairaaloiden, synnytyssairaaloiden ja harvinaissairauksien yksiköiden yhteystiedot. Julkisten terveysasemien ja hammaslääkärien yhteystietoja voit etsiä hyvinvointialueiden verkkosivuilta tai Suomi.fi-verkkopalvelusta. Voit etsiä yksityisiä hoidonantajia hakukoneilla.

Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismäärät ja joidenkin yksityisten palvelutuottajien keskimääräiset hintatiedot on koottu EU-terveydenhoito.fi-sivustolle. Julkisen terveydenhuollon hintatietoja löytyy myös hyvinvointialueiden sivuilta. Hintatietoja kannattaa etsiä myös palveluntarjoajien omilta verkkosivuilta. Voit kysyä hintoja myös suoraan hoidonantajalta.

Jos tarvitset erikoissairaanhoitoa, tarvitset lähetteen. Selvitä suoraan hoidonantajalta, millaisen lähetteen tarvitset. Hoidonantajan pitää hyväksyä toisessa EU-maassa kirjoitettu lähete, jos siinä on kaikki tarvittavat tiedot. Yleensä lähete pitää olla kirjoitettu suomeksi tai ruotsiksi, mutta hoidonantaja saattaa hyväksyä myös englanninkielisen lähetteen. Jos tarvitset lähetteestä käännöksen, sinun on maksettava käännöskustannukset itse.

Hoitoon hakeutumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa potilas matkustaa Suomeen varta vasten saadakseen hoitoa. Jos olet sairausvakuutettu toisessa EU-maassa ja haluat hakeutua Suomeen hoitoon, sinulla on oikeus saada hoitoa samoin perustein kuin paikalliset asukkaat. Terveydenhuollon ammattilainen arvioi tarpeesi hoitoon. Sinun on odotettava samassa hoitojonossa kuin paikalliset asukkaat.

Jos hakeudut Suomeen hoitoon EU-alueen ulkopuolelta, sairaala voi itse päättää tarjoaako se sinulle hoitoa vai ei. Ota yhteyttä suoraan siihen sairaalaan, johon haluaisit hakeutua hoitoon ja kysy, voivatko he tarjota sinulle hoitoa.

Sairaala voi rajoittaa myös EU-maista hoitoon hakeutuvien potilaiden vastaanottamista, jos se on välttämätöntä kunnan asukkaiden terveydenhuollon turvaamiseksi. Rajoitus voi kestää enintään 12 kuukautta ja siitä täytyy tehdä ilmoitus. Voit kysyä Suomen rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteeltä, onko jokin sairaala tehnyt ilmoituksen ulkomaisten potilaiden hoidon rajoittamisesta.

Jos olet sairausvakuutettu toisessa EU-maassa, voit hakeutua Suomeen synnyttämään. Saat hoitoa samalla tavalla kuin paikalliset asukkaat, mutta vastaat itse hoidon koko kustannuksista. Selvitä etukäteen omasta sairausvakuutuslaitoksestasi, voitko saada korvauksia hoidon kustannuksista. Jos sinulla on EU-asetuksen 883/2004 mukainen ennakkolupa, maksat hoidosta itse ainoastaan saman asiakasmaksun kuin paikalliset asukkaat.

Jos tulet EU-alueen ulkopuolelta, sairaalalla ei ole velvollisuutta tarjota sinulle synnytyshoitoa. Selvitä hoitomahdollisuuksiasi suoraan haluamaltasi synnytyssairaalalta. Vastaat itse hoidon koko kustannuksista.

Löydät synnytyssairaaloiden yhteystiedot verkkosivuiltamme. Tutustu myös hoitoon hakeutujan muistilistaan.

Terveydenhuollon palveluvalikoimalla tarkoitetaan julkisin varoin rahoitettuja terveydenhuollon palveluita. Palvelut sisältävät julkisen terveydenhuollon lisäksi myös ne yksityiset terveyspalvelut, joista Kela maksaa korvauksen. Palveluvalikoimalla on merkitystä esimerkiksi silloin, jos haluat hakeutua hoitoon toiseen EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin. Et voi saada Kela-korvausta tai ennakkolupaa sellaisesta hoidosta, joka ei kuulu Suomen palveluvalikoimaan. Poikkeuksena ovat harvinaissairaudet, joihin voi joissain tilanteissa saada ennakkoluvan.

Suomessa terveydenhuollon palveluvalikoimaa määrittelee palveluvalikoimaneuvosto Palko.

Eurooppalaiset harvinaissairauksien osaamisverkostot ovat virtuaalisia asiantuntijaverkostoja. Niiden tarkoituksena on toimia lääkäreiden apuvälineenä harvinaissairauksien diagnosoinnissa, hoidossa ja tutkimuksessa. Potilas ei ole itse yhteydessä osaamisverkostoihin, vaan yhteyshenkilönä toimii aina hoitava lääkäri.

Lue lisää harvinaissairauksien osaamisverkostoista terveydenhuollon ammattilaisille-osiosta

Kukin maa antaa hoitoa oman lainsäädäntönsä mukaisesti. Voit tutustua EU-terveydenhoito.fi-sivustolle koottuihin maakohtaisiin tietoihin eri maiden terveyspalveluista.

Jos sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti, saat korttia näyttämällä lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa EU- ja Eta-maissa, Isossa-Britanniassa sekä Sveitsissä. Lääketieteellisesti välttämätön hoito tarkoittaa sellaista hoitoa, joka ei voi odottaa kotiinpaluutasi. Saat hoidon samalla tavalla ja samaan hintaan kuin paikalliset asukkaat. Jos matkustat Australiassa, saat välttämättömän hoidon esittämällä Kela-kortin ja passin.

Muissa maissa matkaillessasi sinulla on oikeus kiireelliseen hoitoon. Hoidon kustannusten varalle kannattaa ottaa matkavakuutus.

Voit vapaasti hakeutua käyttämään terveyspalveluja toiseen EU- tai Eta-maahan, Sveitsiin, Isoon-Britanniaan tai Pohjois-Irlantiin joko omatoimisesti tai EU-asetuksen mukaisella ennakkoluvalla. Sinulla on oikeus päästä hoitoon samalla tavalla kuin paikalliset asukkaat. Sveitsillä, Isolla-Britannialla ja Pohjois-Irlannilla ei kuitenkaan ole lakisääteistä velvollisuutta ottaa sinua hoitoon, jos olet omatoimisesti matkustanut näihin maihin terveyspalvelujen käyttämistä varten.

Etsi itsellesi sopiva hoitopaikka ja sovi hoidon järjestelyistä hoidon antajan kanssa etukäteen. Tutustu myös muistilistaan hoitoon hakeutujalle.

Jos hakeudut omatoimisesti hoitoon EU- tai Eta-maahan, Sveitsiin, Isoon-Britanniaan tai Pohjois-Irlantiin, maksat ensin itse hoitosi kaikki kustannukset. Voit hakea hoidosta korvauksia Kelasta jälkikäteen. Kela korvaa kustannuksia enintään sen verran, mitä vastaava hoito olisi maksanut Suomessa omalla hyvinvointialueellasi. Maksat aina itse asiakasmaksun, jonka Suomen julkinen terveydenhuolto olisi perinyt hoidostasi.

Jos hakeudut hoitoon EU-asetuksen mukaisella ennakkoluvalla, maksat hoidosta paikallisen asiakasmaksun verran. Voit tutustua ennakkoluvasta kysyttyihin kysymyksiin EU-terveydenhoito.fi-sivuilla.

Voit hakeutua hoitoon myös EU- ja Eta-maiden ulkopuolelle. Tällöin et voi saada Kela-korvauksia hoidon kustannuksista. Hoidonantajan ei myöskään ole pakko ottaa sinua vastaan. Sovi hoidosta suoraan hoidonantajan kanssa.

Terveydenhuollon palvelujen kustannukset vaihtelevat maittain. Selvitä mahdollisuuksien mukaan etukäteen hoidonantajalta tai kohdemaan viranomaisilta, mitkä ovat hoidostasi laskutettavat kustannukset. Jos olet maksanut itse hoidosta aiheutuneet kustannukset ulkomailla, voit hakea korvausta Kelasta. 

EU-maissa hoidon hintojen täytyy olla samat kaikille. Terveydenhuollon palveluntuottajat voivat vapaasti määrittää omat hintansa. Hinnat eivät kuitenkaan aseta eriarvoiseen asemaan maassa vakinaisesti asuvia ja muista EU-maista hoitoon hakeutuvia potilaita. Hoidonantajan täytyy antaa sinulle hinta-arvio suunnitellusta hoidosta, sekä selkeä lasku ja maksukuitti, jonka perusteella hoitosi kustannuksia voidaan korvata jälkikäteen. 

Hoidonantaja voi ulkomailla edellyttää etukäteismaksua tai takuusumman maksamista ennen hoidon antamista. Ulkomailla hoito täytyy yleensä maksaa käteismaksulla tai luottokortilla hoitopaikassa. 

Sinun tulee lähtökohtaisesti itse etsiä ja selvittää hoitomahdollisuudet siinä maassa, jossa haluat saada hoitoa. Löydät linkkejä ja vinkkejä eri maiden terveyspalveluista ja niiden hinnoista kertovista sivustoista maakohtaisilta sivuiltamme. Lisäksi jokaisessa EU-maassa toimii rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste, jolta voit kysyä maan terveyspalveluista.

Kysy hinnoista etukäteen siitä sairaalasta tai hoitopaikasta, jonne haluaisit mennä.

Ei ilman erityistä syytä. EU:n potilasdirektiivi velvoittaa vastaanottamaan toisesta EU-maasta tulevan potilaan ja antamaan hoitoa samalla tavalla kuin paikalliselle asukkaalle. Jos hoitoon on jonoa, jonotat hoitoa vastaavasti kuin paikalliset asukkaat.

Toisesta EU-maasta tulevien potilaiden vastaanottoa voi rajoittaa vain, jos maan omien potilaiden pääsy hoitoon vaarantuu. Jos esimerkiksi ulkomailta tulee niin paljon potilaita, ettei sairaalan kapasiteetti riitä paikallisten hoitamiseen, se voi kieltäytyä hoidon antamisesta. Sairaalan täytyy tehdä tästä ilmoitus, joten voit kysyä mahdollisista rajoituksista kyseisen maan rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteeltä.

Saat jatkohoitoa Suomessa normaaliin tapaan. Sinun ei siis tarvitse hakea jatkohoitoa ulkomailta, jos olet ensin saanut hoitoa ulkomailla. Lääkäri arvioi millaista jatkohoitoa tarvitset. Jatkohoito Suomessa voi olla erilaista kuin mitä toisen maan lääkäri on suositellut sinulle, koska hoitokäytännöt voivat vaihdella maittain.

Jos saat hoitoa ulkomailla, pyydä kaikki hoitoasi koskevat asiakirjat mukaasi hoidon päätyttyä. Potilasasiakirjat auttavat hoidon tarpeen ja jatkohoidon arvioinnissa.

Ihmisillä on monia syitä hakeutua hoitoon ulkomaille. Syynä voi olla esimerkiksi edullisempi hinta tai lyhyemmät hoitojonot. Joidenkin harvinaisten sairauksien hoito on saatettu keskittää johonkin tiettyyn maahan. Jotkut voivat haluta hoitoa tietystä sairaalasta tai tietyltä lääkäriltä. Monilla on myös siteitä ulkomaille, kuten perhettä tai tuttu kieli tai kulttuuri.

Voit katsoa rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen Slideshare-tililtä Kelan tilastoja ulkomailla annetun hoidon korvauksista. Tilastojen ulkopuolelle jää kuitenkin sellainen hoito, josta ei ole haettu Kela-korvauksia tai joka ei ole Kela-korvattavaa.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti (European Health Insurance Card, EHIC) on EU- ja Eta-maissa, Sveitsissä ja Isossa-Britanniassa käytössä oleva kortti. Korttia näyttämällä saat lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa samalla tavalla ja samaan hintaan kuin paikalliset asukkaat. Lääketieteellisesti välttämätön hoito tarkoittaa hoitoa, joka ei voi odottaa paluuta asuinmaahasi. Kortin kattamaan hoitoon kuuluu äkillisen sairastumisen tai onnettomuuden lisäksi esimerkiksi pitkäaikaissairauden tai raskauden vaatima hoito.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti on ilmainen. Voit hakea korttia yleensä asuinmaasi sairausvakuutuslaitoksesta. Suomessa kortin myöntää Kela. Tutustu myös Kelan usein kysyttyihin kysymyksiin eurooppalaisesta sairaanhoitokortista.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti ja matkavakuutus täydentävät toisiaan. Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla maksat hoidosta vain paikallisen asiakasmaksun. Ilman korttia joudut maksamaan kaikki hoidon kustannukset ensin itse. Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla saat matkan aikana myös esimerkiksi pitkäaikaissairauteen tai raskauteen liittyvää lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa, joka ei välttämättä sisälly matkavakuutukseen.

Yksityinen matkavakuutus on kuitenkin hyvä olla, sillä eurooppalainen sairaanhoitokortti ei kata esimerkiksi ambulanssilentoja tai muita paluumatkaan liittyviä erityisjärjestelyjä. Muistathan tarkistaa matkavakuutuksesi ehdot ennen matkaa.

Usein hoidon saa hätätapauksessa ilman korttiakin. Ota yhteyttä Kelan kansainvälisten asioiden keskukseen, joka voi vahvistaa, kuulutko Suomen sairausvakuutukseen, tai sen, että Suomi vastaa hoitosi kustannuksista. Kela toimittaa sinulle tai suoraan sairaalaan väliaikaisen todistuksen, joka korvaa kortin.

Jos et saa hoitoa paikallisen asiakasmaksun hinnalla, vaan joudut maksamaan hoidon todelliset kustannukset itse, voit hakea hoidosta korvauksia Kelasta jälkikäteen.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti käy EU- ja Eta-maiden, Sveitsin, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin julkisessa terveydenhuollossa tai julkisen terveydenhuollon kanssa sopimuksen tehneellä hoidonantajalla. Jos hoidonantaja ei hyväksy eurooppalaista sairaanhoitokorttia ja joudut maksamaan hoidon todelliset kustannukset itse, voit hakea jälkikäteen korvauksia Kelasta tai hoitoa antaneen maan sairausvakuutuslaitokselta.

Jokainen maa myöntää kortin omalla virallisella kielellään. Kela myöntää eurooppalaisen sairaanhoitokortin suomen- tai ruotsinkielisenä. Kortti on samanlainen eri maissa, vain kieli vaihtelee.

Voit hakea EU-asetuksen mukaista ennakkolupaa (S2-lomake) EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa annettavaa hoitoa varten. Jos sinulle myönnetään ennakkolupa, maksat itse hoidosta saman verran kuin paikalliset asukkaat. Hyvinvointialueesi maksaa loput hoidon kustannuksista. Sovi hoidonantajan kanssa käytännön asioista ja varmista etukäteen, että hoidonantaja hyväksyy ennakkoluvan.

Hae ennakkolupaa Kelasta. Liitä hakemukseen hoitoasi koskeva selvitys, kuten lääkärinlausunto. Kela pyytää julkiselta terveydenhuollolta lausunnon tilanteestasi ja myöntää ennakkoluvan, jos hyvinvointialueesi terveydenhuolto puoltaa sitä.

Tällä hetkellä Suomessa on käytössä ainoastaan EU-asetuksen mukainen ennakkolupa.

Kyllä voit, kunhan sinulla on EU-asetuksen 883/2004 mukainen ennakkolupa (S2-lomake). Hae ennakkolupaa asuinmaasi sairausvakuutuslaitokselta ja sovi hoidon järjestelyistä suoraan hoidonantajan kanssa etukäteen. Suomessa ennakkolupaa voi käyttää julkisessa terveydenhuollossa. Maksat hoidosta saman asiakasmaksun kuin paikalliset asukkaat.

Jos sinulla on jokin toinen ennakkolupa (esimerkiksi potilasdirektiivin mukainen ennakkolupa), maksat hoidon kustannukset ensin itse ja voit hakea korvauksia omalta sairausvakuutuslaitokseltasi jälkikäteen.

Kyllä voit. Etsi itsellesi sopiva hoidonantaja ja selvitä, hyväksyykö hoidonantaja ennakkoluvan (S2-lomake). S2-lomake hyväksytään yleensä vain julkisessa terveydenhuollossa tai julkisen terveydenhuollon kanssa sopimuksen tehneessä paikassa. Ennakkolupa myönnetään tiettyyn maahan ja tiettyä hoitoa varten. Ennakkoluvalla on lisäksi määräaika, jonka sisällä hoitoon täytyy hakeutua.

Hyvinvointialueesi julkinen terveydenhuolto arvioi hakemuksesi. Ennakkolupa on myönnettävä, jos hoito on tilanteessasi perusteltua, hakemasi hoito kuuluu Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluihin ja Suomessa ei pystytä järjestämään sinulle hoitoa takuuajan puitteissa. Joissakin tapauksissa ennakkoluvan voi saada esimerkiksi kieleen tai kulttuuriin liittyvin perustein, vaikka hoitoa olisi saatavilla Suomessakin.

Ennakkolupaa ei ole pakko myöntää, jos tarvitsemasi hoito voidaan järjestää Suomessa hoitotakuun puitteissa. Hoidon täytyy myös kuulua julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan Suomessa. Ennakkolupa voidaan siis evätä, jos hoitoa ei anneta Suomen julkisessa terveydenhuollossa. Joissakin tapauksissa ennakkoluvan voi kuitenkin saada esimerkiksi kieleen tai kulttuuriin liittyvin perustein, vaikka hoitoa olisi saatavilla Suomessa.

Hyvinvointialueesi julkinen terveydenhuolto arvioi tilanteesi. Kela myöntää tai hylkää ennakkoluvan julkisen terveydenhuollon antaman lausunnon mukaisesti. Kela ei voi hylätä ennakkolupahakemustasi, jos julkinen terveydenhuolto puoltaa ennakkoluvan myöntämistä.

Kyllä. Jos matkustat ulkomaille saamaan hoitoa ennakkoluvalla, voit hakea Kelasta korvauksia matkakustannuksista. Kela korvaa omavastuun ylittäneen osan matkakustannuksista kohdemaan hoitopaikkaan asti. Voit hakea korvauksia myös lääkkeiden ja oleskelun kustannuksista. Jos terveydenhuolto katsoo saattajan välttämättömäksi, myös saattajan kustannuksista voi saada korvauksia.

Kyllä. Voit hakea ennakkolupaa jälkikäteen, jos olet maksanut itse kaikki hoidon kustannukset. Lupa on myönnettävä, jos se olisi myönnetty sinulle ennen hoidon antamista. Hae lupaa ja korvauksia Kelasta kuuden kuukauden sisällä hoidon maksamisesta. Ennakkolupa voidaan myöntää suunnitelmallista ulkomaille hoitoon hakeutumista varten. Et voi hakea ennakkolupaa äkillisen sairastumisen tilanteisiin.

EU-lainsäädännön puitteissa on olemassa kaksi korvausmahdollisuutta, kun potilas hakeutuu hoitoon ulkomaille: EU-asetuksen 883/2004 mukainen ennakkolupa (S2-lomake) ja potilasdirektiivin 2011/24/EU mukainen ennakkolupa. Asetuksen mukainen ennakkolupa käy julkisessa terveydenhuollossa. Direktiivin mukainen ennakkolupa käy julkisen terveydenhuollon lisäksi myös yksityisessä terveydenhuollossa.

Tällä hetkellä Suomessa on käytössä ainoastaan EU-asetuksen mukainen ennakkolupa.

Voit. Jos olet tyytymätön Kelan ennakkolupaa koskevaan päätökseen, voit hakea siihen muutosta Kelasta. Jos Kelan mielestä päätöstä ei voida oikaista haluamallasi tavalla, voit valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä voit valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos se myöntää valitusluvan. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on lopullinen ja siitä ei voi valittaa. Lisätietoja valitusprosessista löydät Kelan sivuilta.

Voit valittaa sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan Kelan päätöksestä, joka koskee ennakkoluvalla annettuun hoitoon liittyvien matka-, oleskelu- ja lääkekustannusten korvaamista.

Saat lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa samaan hintaan kuin paikalliset asukkaat, kun näytät eurooppalaista sairaanhoitokorttia EU- tai Eta-maassa, Isossa-Britanniassa, Pohjois-Irlannissa tai Sveitsissä. Jos sinulla ei ole eurooppalaista sairaanhoitokorttia mukanasi tai se ei kelpaa, voit hakea hoidon kustannuksista korvauksia jälkikäteen Kelasta tai hoitoa antaneen maan sairausvakuutuslaitokselta.

Jos olet tarvinnut hoitoa muualla kuin EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa tai Pohjois-Irlannissa, kustannuksia ei korvata. Yksityisen matkavakuutuksen ottaminen on suositeltavaa.

Kyllä. Voit hakea korvauksia Kelasta, jos hakeudut omatoimisesti hoitoon EU- tai Eta-maahan, Sveitsiin, Isoon-Britanniaan tai Pohjois-Irlantiin. Kela korvaa kustannuksia enintään sen verran, mitä vastaava hoito olisi maksanut Suomessa omalla hyvinvointialueellasi. Maksat kuitenkin itse aina asiakasmaksun, jonka Suomen julkinen terveydenhuolto olisi perinyt hoidostasi. Hae korvaus 6 kuukauden kuluessa siitä, kun olet maksanut hoidon.

Voit myös hakea Kelasta EU-asetuksen mukaista ennakkolupaa ulkomailla annettavaa hoitoa varten. Tällöin maksat hoidosta saman verran kuin paikalliset asukkaat.

Jos hakeudut hoitoon muualle kuin EU- tai Eta-maahan, Sveitsiin, Isoon-Britanniaan tai Pohjois-Irlantiin et voi saada Kelasta korvauksia hoidon kustannuksista.

Voit halutessasi kysyä etukäteen Kelasta, millaisia korvauksia voit saada ulkomailla annetusta hoidosta. Hae ennakkoilmoitusta hyvissä ajoin ennen hoitoon hakeutumista, sillä Kela pyytää tarvittavia tietoja hyvinvointialueesi julkisesta terveydenhuollosta.

Ennakkoilmoitusta koskevaa hakemusta varten tarvitset ulkomailla hoitoa antavan lääkärin selvityksen annettavasta hoidosta, arvion hoidon kustannuksista sekä lähetteen, jos sellaista vaadittaisiin vastaavaan hoitoon Suomessa. Kela korvaa hoidon kustannuksia ennakkoilmoituksessa kerrotulla tavalla, jos hoito on toteutunut antamiesi tietojen mukaisesti.

Et voi. Kela korvaa ainoastaan toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa tai Pohjois-Irlannissa annettua hoitoa. Edellytyksenä korvaukselle on myös, että hoito on lääketieteellisesti tarpeellista ja kuuluu Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluihin.

Jos taas hakeudut ulkomaille hoitoon EU-asetuksen mukaisella ennakkoluvalla, voit saada ennakkoluvan ainoastaan sellaiseen hoitoon, joka kuuluu Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluihin. Et siis voi saada ennakkolupaa sellaiseen hoitoon, jota ei ole Suomessa tarjolla. Poikkeuksena ovat harvinaissairaudet, joihin voi joissain tilanteissa saada ennakkoluvan.

Jos hakeudut ulkomaille hoitoon ilman ennakkolupaa, saat korvauksen hoidosta toteutuneiden kustannusten perusteella. Käytäntö perustuu EU:n potilasdirektiiviin.

Jos hakeudut hoitoon ennakkoluvalla, maksat hoidosta paikallisen asiakasmaksun verran. Hoitoa antanut maa laskuttaa Suomelta loput hoidosta syntyneet kustannukset.

Voit. Jos olet tyytymätön ulkomailla annetun sairaanhoidon korvausta koskevaan päätökseen, voit hakea siihen muutosta Kelasta. Jos Kelan mielestä päätöstä ei voida oikaista haluamallasi tavalla, voit valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä voit valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos se myöntää valitusluvan. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on lopullinen ja siitä ei voi valittaa.

Jos valituksesi puolestaan koskee matka-, oleskelu- ja lääkekustannusten korvaamista, osoita valituksesi sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalle. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen, joka on ylin valitusaste. Lisätietoja valitusprosessista löydät Kelan sivuilta

Voit. Jos olet tyytymätön Suomessa annetun sairaanhoidon korvausta koskevaan päätökseen, voit hakea siihen muutosta Kelasta. Kela joko oikaisee päätöksen tai välittää hakemuksen muutoksenhakulautakunnalle. Jos olet tyytymätön muutoksenhakulautakunnan päätökseen, voit valittaa siitä vakuutusoikeuteen, joka on ylin valitusaste. Lisätietoa valitusprosessista löydät Kelan sivuilta

Voit ostaa lääkkeitä toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä kirjoitetulla reseptillä suomalaisesta apteekista, jos lääkkeellä on Suomessa myyntilupa. Reseptissä pitää olla potilaan tiedot, lääkemääräyksen antopäivä, reseptin kirjoittajan tiedot ja allekirjoitus sekä lääkettä koskevat tiedot. Kaikkia lääkkeitä ei kuitenkaan voi ostaa ulkomailla kirjoitetulla reseptillä. Esimerkiksi huumausaineiksi luokiteltavia lääkkeitä voi ostaa ainoastaan Suomessa toimivan lääkärin kirjoittamalla reseptillä.

EU- ja Eta-maiden sekä Sveitsin ulkopuolella kirjoitetut reseptit eivät käy Suomessa.

Voit ostaa lääkkeitä toisista EU- tai Eta-maista joko erillisellä paperisella reseptillä tai sähköisellä reseptillä. Tällä hetkellä suomalainen sähköinen resepti käy Kroatiassa ja Virossa sekä tietyissä apteekeissa Portugalissa, Puolassa, Tšekissä, Liettuassa ja Espanjassa.

Voit myös pyytää lääkäriä kirjoittamaan sinulle paperisen lääkemääräyksen ulkomailla ostoa varten. Reseptin käyttöön liittyy rajoituksia, sillä esimerkiksi huumausaineiksi luokiteltuja lääkkeitä ei voi ostaa toisessa maassa kirjoitetulla reseptillä. Suomessa kirjoitettu resepti ei käy EU- ja Eta-maiden ulkopuolella.

Tällä hetkellä suomalainen sähköinen resepti käy Kroatiassa, Virossa ja Liettuassa sekä tietyissä apteekeissa Portugalissa, Puolassa, Tšekissä ja Espanjassa. Reseptin käyttöön liittyy rajoituksia, sillä esimerkiksi huumausaineiksi luokiteltuja lääkkeitä ei voi ostaa toisessa maassa kirjoitetulla reseptillä.

Lääkemääräys ulkomailla ostoa varten on paperinen resepti, jolla voit ostaa lääkkeitä toisesta EU- tai Eta-maassa. Et voi tulostaa lääkemääräystä itse esimerkiksi Omakannasta, vaan saat sen tulosteena lääkäriltä. Et voi myöskään käyttää tätä ulkomaille tarkoitettua reseptiä Suomessa.

Kun ostat lääkkeitä toisessa EU-maassa, reseptin voimassaolo määräytyy sen mukaan, missä maassa lääke hankitaan. Suomessa lääkemääräys on voimassa yleensä kaksi vuotta. Voit kysyä kohdemaan rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteeltä kuinka kauan reseptit ovat voimassa kyseisessä maassa.

Jos sinulla on Suomessa kirjoitettu lääkemääräys ulkomailla ostoa varten, voit käyttää sitä EU- ja Eta-maissa. Jos sinulla ei ole soveltuvaa reseptiä mukanasi, voit pyytää reseptiä paikalliselta lääkäriltä.

Voit saada korvauksia myös reseptilääkkeistä: maasta riippuen voit saada lääkkeet suoraan paikallisella hinnalla, kun näytät apteekissa eurooppalaista sairaanhoitokorttia, tai voit hakea jälkikäteen lääkekorvauksia Kelasta tai paikallisesta sairausvakuutuslaitoksesta.

EU-alueen ulkopuolella tarvitset yleensä paikallisen lääkärin reseptin reseptilääkkeen ostamista varten.

Selvitä etukäteen kohdemaan (ja mahdollisten läpikulkumaiden) tullista, onko kyseisessä maassa rajoituksia lääkkeiden maahantuonnissa. Voit yleensä ostaa Suomessa apteekista kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaavan lääkemäärän. Ota mukaan reseptiyhteenveto, ja kuljeta lääkkeet niiden alkuperäispakkauksissa käsimatkavaroihin pakattuna. Jos kuljetat huumaavia ja keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä Schengen-alueella, tarvitset sitä varten Schengen-todistuksen. Voit pyytää todistuksen apteekista.

Reseptilääkkeiden ostamiseen ulkomailla liittyy rajoituksia. Et voi ostaa esimerkiksi huumausaineita tai tiettyjä keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Lista kaikista rajoituksista löytyy Kanta.fi-sivustolta.

Reseptin käyttöön liittyy rajoituksia. Esimerkiksi huumausaineita tai psykotrooppisia lääkkeitä varten tarvitset paikallisen lääkärin kirjoittaman reseptin. Apteekki voi myös kieltäytyä reseptin toimittamisesta, jos se epäilee reseptin aitoutta.

Kelan lääkehakupalvelusta voit hakea tietoa Suomessa myytävien lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden hinnoista. Palvelusta löydät tietoa myös lääkkeiden korvattavuudesta ja keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista. Palvelu on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Voit tarkistaa lääkkeen saatavuuden tietyssä apteekissa apteekki.fi-verkkopalvelun lääkehausta. Voit myös tiedustella lääkkeen saatavuutta suoraan siitä apteekista, josta haluaisit ostaa lääkettä.

Kyllä, jos vastaava lääke on Suomessa korvattava. Voit saada Kela-korvausta reseptilääkkeiden kustannuksista, jos sairastut matkalla äkillisesti tai jos lääkkeesi esimerkiksi loppuvat matkan aikana.

Voit hakea Kela-korvausta myös silloin, jos matkustat toiseen EU- tai Eta-maahan, Isoon-Britanniaan tai Sveitsiin ostaaksesi reseptilääkkeitä.

Kela ei korvaa ulkomailta internetin kautta tai postitse hankittuja lääkkeitä.

Kysy etukäteen suoraan hoidonantajalta, millaisia potilastietoja he tarvitsevat ja toimita ne heille. Selvitä myös, tarvitsetko lähetteen hoitoa varten ja hyväksytäänkö Suomessa kirjoitettu lähete. Jos sinun tarvitsee käännättää potilasasiakirjoja, vastaat käännöskustannuksista itse.

Potilastiedot eivät liiku automaattisesti eri maiden välillä. Pyydä hoidonantajalta tiedot saamastasi hoidosta ja toimita ne Suomessa terveydenhuoltoon rekisteröitäviksi. Kysy omalta terveysasemaltasi, minne voit toimittaa potilasasiakirjasi. Jos sinun tarvitsee käännättää potilasasiakirjoja, vastaat käännöskustannuksista itse.

Ota yhteyttä sinua hoitaneeseen sairaalaan tai hoitopaikkaan. Potilastiedot eivät liiku automaattisesti eri maiden välillä. Usein myös tietosuoja estää potilastietojen luovuttamisen eri maiden sairaaloiden välillä.

Potilastiedot eivät liiku automaattisesti eri maiden välillä. Sinun pitää itse huolehtia siitä, että tarvittavat dokumentit saadaan perille. Hoidon päätyttyä Suomessa, muistathan pyytää hoitoasi koskevat asiakirjat tulosteena mukaasi. Jos sinun tarvitsee käännättää potilasasiakirjoja, vastaat käännöskustannuksista itse.

Selvitä hoitopaikasta, millä kielellä he tarvitsevat potilastietosi. Jos sinun tarvitsee käännättää potilasasiakirjoja, vastaat käännöskustannuksista itse.

Varmista etukäteen hoidonantajalta, voitko saada hoitoa sellaisella kielellä, jonka hallitset. Maat ovat velvollisia tarjoamaan hoitoa maan virallisilla kielillä (Suomessa suomeksi ja ruotsiksi), mutta voit kysyä, pystyykö hoitohenkilökunta puhumaan jotakin muuta kieltä kanssasi.

Jos lähdet saamaan hoitoa toiseen maahan, sinun pitää itse ottaa mukaasi tarvittavat potilasasiakirjat Suomesta sekä huolehtia, että saat ulkomailla annettuun hoitoon liittyvät tiedot mukaasi takaisin Suomeen.  Vastaat itse potilasasiakirjojen kääntämisestä sekä niihin liittyvistä kustannuksista.

Suomalaisten potilastietoja voidaan alkaa vaiheittain välittää sähköisesti muihin Euroopan maihin. Tietojen välittäminen sähköisesti rajojen yli tapahtuu potilastietojen yhteenvedon avulla, joka on kooste tärkeimmistä terveystiedoistasi. Tietoja voidaan välittää tällä hetkellä vain Viron, Alankomaiden ja Espanjan terveydenhuoltoon, mutta palvelun piiriin on tulossa myös muita maita. Sinun pitää antaa OmaKannassa suostumus tietojesi välittämiseen ulkomaille.

Potilastietojen yhteenveto on kooste tärkeimmistä terveystiedoistasi, jotka voidaan välittää toisen EU-maan terveydenhuoltoon, jos olet antanut tähän luvan OmaKannassa. Terveydenhuollon ammattilainen näkee yhteenvedosta rajatusti potilastietoja, joita sinusta on aiemmin kirjattu terveydenhuollossa Suomessa ja tallennettu Kanta-palveluihin. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi reseptit, allergiat ja diagnoosit.

Suomen kansalaisuudella ei ole merkitystä siihen, onko sinulla oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Oikeus käyttää julkisen terveydenhuollon palveluja perustuu kotikuntaan. Jos sinulla on kotikunta Suomessa, voit käyttää julkisen terveydenhuollon palveluja normaalisti.

Jos sinulla ei ole kotikuntaa Suomessa, oikeutesi saada hoitoa Suomessa riippuu siitä, missä maassa olet sairausvakuutettu. Esimerkiksi, jos olet sairausvakuutettu toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, sinulla on laajempi oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa kuin jos olet sairausvakuutettu näiden maiden ulkopuolella. Saat lisätietoa hoito-oikeuksistasi Suomessa muutto ulkomaille -osiosta, jos olet muuttanut ulkomaille esimerkiksi opiskelijana, työntekijänä tai eläkeläisenä.

Jos muutat Suomesta ulkomaille opiskelemaan, kuulut yleensä Suomen sairausvakuutukseen. EU- ja Eta-maissa, Isossa-Britanniassa ja Sveitsissä saat hoitoa eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Kanadan Quebecissä saat hoitoa sosiaaliturvasopimuksen mukaisesti. Muissa maissa saat hoitoa kohdemaan lainsäädännön mukaan. Selvitä etukäteen esimerkiksi oppilaitokselta, tarvitsetko yksityisvakuutuksen terveyspalvelujen käyttämistä varten.

Jos lähdet ulkomaille tekemään palkallista harjoittelua, sillä voi olla vaikutusta sairausvakuuttamiseesi Suomessa. Ilmoita tällöin Kelalle työskentelyn aloittamisesta ulkomailla.

Kyllä voit. Jos sinulla on Kelan myöntämä eläkeläisen eurooppalainen sairaanhoitokortti, voit käyttää Suomessa oleskellessasi kaikkia kuntalaisen terveyspalveluja normaaliin tapaan. Tunnistat kortin limenvihreästä kääntöpuolesta.

Voit myös hakeutua omatoimisesti Suomeen hoidettavaksi toisesta EU-maasta, vaikka sinulla ei olisi oikeutta Kelan myöntämään eläkeläisen eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin. Tässä tapauksessa selvitä asuinmaasi sairausvakuutuslaitokselta, miten se korvaa hoidon kustannuksia.

Jos asut ja työskentelet eri maissa EU-alueella, olet rajatyöntekijä. Rajatyöntekijänä sinulla on oikeus sairaanhoitoon sekä asuinmaassasi että työskentelymaassasi samaan hintaan kuin paikallisilla asukkailla.

Kun muutat Suomesta ulkomaille, hae Kelalta päätöstä hoito-oikeudesta. Päätöksestä selviää, vastaako Suomi sairaanhoitosi kustannuksista ulkomailla.

Voit valittaa päätöksestä. Jos olet tyytymätön Kelan hoito-oikeutta koskevaan päätöksen, voit hakea siihen muutosta Kelasta. Jos Kelan mielestä päätöstä ei voida oikaista haluamallasi tavalla, voit valittaa sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voit valittaa vakuutusoikeuteen, joka on ylin valitusaste. Lisätietoja valitusprosessista löydät Kelan sivuilta

Jos sinulla ei ole kotikuntaa Suomessa, voit pyytää Kelalta päätöstä hoito-oikeudesta. Siitä selviää, onko sinulla oikeus saada Suomen kustantamaa sairaanhoitoa Suomessa.

Voit valittaa päätöksestä. Jos olet tyytymätön Kelan hoito-oikeutta koskevaan päätöksen, voit hakea siihen muutosta Kelasta. Jos Kelan mielestä päätöstä ei voida oikaista haluamallasi tavalla, voit valittaa sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voit valittaa vakuutusoikeuteen, joka on ylin valitusaste. Lisätietoja valitusprosessista löydät Kelan sivuilta

Jos olet tyytymätön Suomessa saamaasi hoitoon, selvitä asiaa ensisijaisesti hoidonantajan kanssa. Tarvittaessa potilasasiavastaava voi auttaa sinua asian selvittämisessä. Jos asia ei ratkea neuvottelemalla, voit tehdä muistutuksen terveysasemalle tai kantelun aluehallintovirastolle tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle Valviralle.

Voit saada hoitoa Suomessa, vaikka hoidon tarve johtuisi ulkomailla sattuneesta potilasvahingosta. Voit siis itse päättää, haluatko saada jatkohoitoa komplikaatioon hoitoa antaneessa maassa vai Suomessa.

Hae potilasvahingon korvausta sinua hoitaneen maan potilasvakuutuksesta. Et voi hakea korvausta Suomen potilasvakuutuksesta, ellei kyseessä ole tilanne, jossa Suomen julkinen terveydenhuolto on järjestänyt hoitosi ulkomailla ostopalveluna.

Hae potilasvahingon korvausta sinua hoitaneen maan potilasvakuutuksesta. Et voi hakea korvausta Suomen potilasvakuutuksesta, ellei kyseessä ole tilanne, jossa Suomen julkinen terveydenhuolto on järjestänyt hoitosi ulkomailla ostopalveluna.

Selvitä hoidonantajalta tai hoitoa antaneen maan yhteyspisteeltä, miten voit hakea korvausta potilasvahingosta.

Jos sinulle on sattunut tai epäilet potilasvahinkoa Suomessa, voit tehdä vahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukselle.

Kyllä, jos matkakulut ylittävät omavastuun. Jos matkustat ilman ennakkolupaa hoitoon toiseen EU- tai Eta-maahan, tai Sveitsiin, Isoon-Britanniaan tai Pohjois-Irlantiin, Kela korvaa matkat vastaavasti kuin olisit Suomessa matkustanut lähimpään sellaiseen hoitopaikkaan, josta olisit saanut tarpeellisen hoidon. Et siis voi saada matkakorvausta kohdemaahan asti, vaan ainoastaan lähimpään hoitopaikkaan Suomessa.

Jos matkustat ennakkoluvalla hoitoon toiseen EU- tai Eta-maahan, Sveitsiin, Isoon-Britanniaan tai Pohjois-Irlantiin, Kela korvaa omavastuun ylittäneen osan matkakustannuksista kohdemaan hoitopaikkaan asti.

Hae matkakorvaukset Kelasta kuuden kuukauden kuluessa hoidon maksamisesta. Jos hakeudut hoitoon muihin maihin, et saa korvauksia matkakuluista.

Kyllä, jos sairastuit EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa tai Pohjois-Irlannissa. Kela korvaa matkan lähimpään paikalliseen hoitopaikkaan, jos matkakulut ylittävät omavastuun.

Jos joudut palaamaan ulkomailta Suomeen sairastumisen vuoksi, Kela korvaa paluumatkasta matkan hoitopaikasta esimerkiksi lentoasemalle ja Suomessa lentoasemalta lähimpään sairaalaan. Jos matkustat suoraan kotiin, Suomessa tehtyä matkaa ei korvata. Ota huomioon, että Kela ei korvaa lentomatkaa ulkomailta Suomeen.

Kela voi maksaa yöpymiseen liittyviä korvauksia, mutta vain, jos sinulla on Kelan myöntämä ennakkolupa. Yöpymisrahaa voi saada, jos yöpyminen on hoidon kannalta välttämätöntä. Yöpymisrahaa ei makseta sairaalassa yöpymisestä. Jos hoitohenkilökunnan mielestä tarvitset saattajan, Kela voi maksaa yöpymisrahaa myös saattajan kustannuksista. 

Hae korvausta kustannuksiin Kelasta (Kela)

Tutustu myös: Hoitoon ulkomaille ennakkoluvalla

Voit saada saattajan matkakuluista korvausta, jos hoitohenkilökunta arvioi, että tarvitset matkalle saattajan. Alaikäinen lapsi kulkee aina saattajan kanssa eikä erillistä selvitystä saattajan tarpeellisuudesta tarvita. 

Kela korvaa saattajan matkakustannuksia yleensä sen mukaan, mitä matka olisi tullut maksamaan halvinta matkustustapaa käyttäen.

Et voi saada sairaalasiirtoa eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Jos tarvitset sairaalasiirron Suomeen, vastaat siirron kustannuksista yleensä itse. Jos siirto toteutetaan ambulanssilla, voit saada osasta matkaa jälkikäteen korvausta Kelasta. Matkavakuutus saattaa korvata siirron, joten selvitä vakuutuksen ehdot ja ota matkavakuutus.

Jos tarvitset sairaalasiirron Pohjoismaiden välillä, hoidonantajasi voi järjestää siirtokuljetuksen sairaalasta toiseen puolestasi. Tällöin sinun ei tarvitse maksaa siirtokuljetusta itse. Siirrosta vastaa hoidonantaja.

Saat Suomessa kuljetuksen ambulanssilla ja pelastushelikopterilla samaan hintaan kuin Suomessa asuvat, kun esität eurooppalaisen sairaanhoitokorttisi ambulanssin henkilökunnalle.

Jos asut vakituisesti toisessa Pohjoismaassa, voit esittää eurooppalaisen sairaanhoitokortin sijasta myös henkilöllisyystodistuksen. Jos olet saapunut Isosta-Britanniasta tai Pohjois-Irlannista, voit osoittaa oikeutesi hoitoon joko Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin EU-jäsenyyden tai brexitin siirtymäaikana myönnetyllä eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, ”Citizens Rights” –kortilla tai GHIC-korteilla (Global Health Insurance Cards).

Jos asut vakituisesti Australiassa, voit saada jälkikäteen korvausta Kelasta ambulanssikuljetuksen kustannuksista Suomen ja Australian välisen sairaanhoitosopimuksen perustella.