Hoitokustannukset ja korvaukset

Ulkomailta tuleva asiakas voi saada Suomessa hoitoa asiakasmaksulla, jos hänellä on asianmukainen hoito-oikeustodistus (kuten eurooppalainen sairaanhoitokortti) tai kotikunta Suomessa. Muussa tapauksessa asiakas maksaa yleensä itse hoitonsa todelliset kustannukset. Tietyissä tilanteissa Kela maksaa valtion korvausta potilaalle annetun hoidon kustannuksista.


Kun ulkomailta tuleva asiakas hakeutuu hoitoon Suomeen, hän vastaa lähtökohtaisesti itse terveyspalvelujen käytön kustannuksista, tulkkauksen järjestämisestä ja asiakirjojen kääntämisestä sekä näistä aiheutuneista kustannuksista.

Asiakas saa hoitoa kotikuntalaisen asiakasmaksulla, jos hänellä on kotikunta Suomessa tai jos hän esittää asianmukaisen hoito-oikeustodistuksen hoidonantajalle. Kyse voi olla tilanteesta, jossa

  • EU- tai Eta-maasta, Isosta-Britanniasta tai Sveitsistä tuleva henkilö oleskelee Suomessa tilapäisesti ja tarvitsee lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa. Silloin hän osoittaa oikeutensa hoitoon asuinmaansa myöntämällä eurooppalaisella sairaanhoitokortilla.
  • Pohjoismaassa asuva voi osoittaa hoito-oikeutensa passilla tai henkilötodistuksella ja Australiassa asuva passilla.
  • Isossa-Britanniassa tai Pohjois-Irlannissa asuva voi osoittaa myös oikeutensa hoitoon brexitin siirtymäaikana myönnetyllä eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, ”Citizens Rights” –kortilla tai GHIC-kortilla (Global Health Insurance Card).
  • henkilö työskentelee Suomessa, mutta hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa, ja hän osoittaa oikeutensa Kelan myöntämällä Todistuksella oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa.
  • henkilöllä on toisen EU- tai Eta-maan, Ison-Britannian tai Sveitsin myöntämä ennakkolupa Suomessa annettavaa hoitoa varten.

Ulkomailta tulevalta asiakkaaltasi voidaan lähtökohtaisesti periä hoidon todelliset kustannukset, jos hän

  • ei esitä hoito-oikeustodistusta eikä hänellä ole kotikuntaa
  • on varta vasten hakeutunut Suomeen käyttämään terveyspalveluja.

Hoito-oikeustodistuksista saat kattavasti tietoa Kelan sivuilta.

Jos asiakkaalla ei ole kotikuntaa Suomessa eikä hoito-oikeustodistusta ja hän oleskelee Suomessa pidempiaikaisesti, hänellä on oikeus lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon. Tällainen asiakas on esimerkiksi niin kutsuttu paperiton henkilö. Jos asiakas on alle 18-vuotias, hänellä on oikeus kaikkiin julkisen terveydenhuollon palveluihin. Hoidon kustannukset pitää periä asiakkaalta täysimääräisesti.

Julkinen terveydenhuolto voi hakea hoitokustannuksista valtion korvausta Kelalta, jos kustannuksia ei saada perittyä asiakkaalta tai muulta taholta, kuten vakuutusyhtiöltä. Julkinen terveydenhuolto voi kuitenkin luopua kustannusten perimisestä, jos asiakas on selkeästi maksukyvytön.

Kela maksaa korvauksia henkilöasiakkaille

EU- tai Eta-maasta, Isosta-Britanniasta tai Sveitsistä tuleva asiakas voi saada korvauksia Suomen yksityisessä terveydenhuollossa syntyneistä kustannuksista joko Kelasta tai kotimaansa sairausvakuutuslaitoksesta, jos hän on sairastunut äkillisesti Suomessa. Lisäksi Kela korvaa reseptilääkkeiden ja sairauden hoidon vuoksi tehtyjen matkojen kustannuksia. Asiakkaan tulee itse selvittää, kummasta maasta hänen kannattaa hakea korvauksia.

Jos ulkomailta tulevalle on myönnetty ennakkolupa Suomessa annettavaa hoitoa varten ja hän on saanut hoidon Suomen yksityisessä terveydenhuollossa, hän voi hakea Kelasta jälkikäteen sairaanhoitokorvauksia. Kela-korvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä. Hakemukseen tulee liittää kopio ennakkoluvasta.

Vakuutusyhtiökorvaukset: Tapaturma, ammattitauti ja liikenneonnettomuus

Jos ulkomailta tulevalle on sattunut Suomessa liikennevahinko tai hoidon tarve johtuu Suomessa tapahtuneesta työtapaturmasta tai suomalaisen työantajan palveluksessa aiheutuneesta ammattitaudista, vakuutusyhtiön tulisi ensisijaisesti korvata hoidosta aiheutuneet kustannukset. Asiaa tulee ensisijaisesti selvittää vahinkovakuutusyhtiöltä, Liikennevakuutuskeskukselta (LVK) tai Tapaturmavakuutuskeskukselta (TVK).

Julkisen terveydenhuollon tulee hakea korvausta työtapaturmasta tai ammattitaudista ensisijaisesti lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta vakuutusyhtiöltä tai selvittää asiaa Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) kautta. Liikennevahingosta julkisen terveydenhuollon tulee hakea korvausta ensisijaisesti vastuulliselta vakuutusyhtiöltä tai selvittää asiaa Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) kautta.

Kelan sivuilla on kerrottu tarkemmin vakuutusyhtiökorvauksen hausta.