Jokaisella asiakkaalla on aina oikeus saada tarvitsemansa kiireellinen hoito Suomen julkisessa terveydenhuollossa riippumatta siitä, mistä maasta hän tulee tai miksi oleskelee Suomessa.

Jos ulkomailta tulevalla asiakkaalla on kotikunta Suomessa, hänellä on oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin ja kiireettömään hoitoon samalla tavalla ja samalla asiakasmaksulla kuin muillakin kuntalaisilla. Asiakkaalla voi myös olla oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin joko Suomen kansallisen lainsäädännön, EU-lainsäädännön tai kansainvälisten sairaanhoitosopimusten perusteella, vaikka hänellä ei olisi Suomessa kotikuntaa. Kotikuntatiedot päivittyvät väestötietojärjestelmän kautta. Epäselvissä tilanteissa asiakas voi selvittää kotikunta-asiaa Digi-ja väestötietoviraston (DVV) kanssa.

Kelan sivuille on koottu keskeiset tiedot ulkomailta Suomeen tulevien henkilöryhmien kuten turistien, työntekijöiden ja perheenjäsenten sekä eläkkeensaajien oikeudesta hoitoon julkisessa terveydenhuollossa. Kelan sivuilta löydät tietoa myös ulkomailta Suomeen tulevia asiakkaita koskevasta EU-lainsäädännöstä ja kansainvälisistä sosiaaliturvasopimuksista.

Yksityisen terveydenhuollon ja itsenäisen ammatinharjoittajan on annettava hoitoa EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä tulevalle potilaalle ilman syrjintää. Hoito on järjestettävä samoin perustein ja samalla hinnalla kuin muillekin vastaavassa tilanteessa hoitoa saaville Suomessa asuville ja sairausvakuutetuille potilaille. Kelan sivuille on koottu tietoa ulkomaalaisten asiakkaiden hoidosta yksityisessä terveydenhuollossa.

Hoito-oikeuden osoittaminen

Hoito-oikeus on joko laaja (kaikki julkisen terveydenhuollon palvelut) tai suppea (lääketieteellisesti välttämätön sairaanhoito). Hoito-oikeus voi tarkoittaa myös pelkkää kiireellistä hoitoa. Hoito-oikeuden laajuus määrittyy asiakkaan oleskelun pituuden tai hoito-oikeustodistuksen perusteella.

Hoito-oikeustodistuksia ovat:

• eurooppalainen sairaanhoitokortti tai sen korvaava todistus
• Kelan myöntämä eläkkeensaajan eurooppalainen sairaanhoitokortti
• Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa
• passi (Pohjoismaasta tai Australiasta tuleva)
• Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin hoito-oikeustodistukset
• virallinen henkilöllisyystodistus (toisesta Pohjoismaasta tuleva).

Tarkemmat kuvaukset hoito-oikeustodistuksista löydät Kelan sivuilta. Jos asiakkaalla ei ole hoito-oikeustodistusta, häneltä voidaan laskuttaa hoidon todelliset kustannukset, ellei hän ole selkeästi varaton.

Jos tarvitset apua hoito-oikeuden selvittämisessä, ole yhteydessä Kelan kansainvälisten asioiden keskukseen. Kv-keskus voi selvittää, onko ulkomailta tulleella asiakkaalla EU-lainsäädäntöön, kansainväliseen sopimukseen tai Suomen kansalliseen lainsäädäntöön perustuva oikeus hoitoon Suomessa. Kansainvälisten asioiden keskus palvelee myös hoitokustannusten valtion korvaukseen liittyvissä asioissa.

Jos asiakas on matkustanut asuinmaastaan Suomeen varta vasten saamaan hoitoa, on kyse hoitoon hakeutumisesta. Jos asiakas on saanut Suomessa hoitoa äkillisen sairastumisen tai tapaturman takia, kyseessä ei ole hoitoon hakeutuminen. Kelan sivuilta löydät lisätietoa hoitoon hakeutumisesta ulkomailta Suomeen.

Jos ulkomailta tulevalla asiakkaalla on asuinmaansa myöntämä ennakkolupa, hän maksaa Suomen julkisessa terveydenhuollossa saamastaan hoidostaan vain kuntalaisen asiakasmaksun. Ennakkolupa tarkoittaa, että luvan myöntänyt maa sitoutuu korvaamaan hoidosta aiheutuneet kustannukset hoitoa antavalle maalle.

Julkinen terveydenhuolto voi hakea ennakkoluvalla annetun hoidon kustannuksiin valtion korvausta Kelasta. Kelan sivuilla on kerrottu asiasta tarkemmin.

Hyvinvointialue voi poikkeustapauksessa rajoittaa määräajaksi toisista EU-maista hoitoon hakeutuvien asiakkaiden vastaanottoa, jos kotikuntalaisten hoitoon pääsy vaarantuisi julkisen terveydenhuollon toimintayksikössä. Hoitoon pääsyn rajoittaminen voi koskea vain sitä osaa terveydenhuollon toiminnasta, jonka rajoittaminen on perusteltua, esimerkiksi tiettyyn hoitojonoon tai tiettyyn erikoisalan palveluun pääsyä.

Ulkomailta tulevien asiakkaiden vastaanoton rajoittamisesta tulee tehdä hallintopäätös, joka voi olla voimassa kerrallaan yhden vuoden. Päätöksestä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralle, aluehallintovirastolle ja Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteelle. Vastaanoton rajoittaminen koskee ainoastaan niitä tilanteita, kun henkilö varta vasten hakeutuu hoitoon Suomeen toisesta EU-maasta.

Jos terveydenhuollon toimintayksikkö on päättänyt rajoittaa ulkomailta tulevien potilaiden vastaanottoa, rajoittaminen koskee myös niitä Suomeen hoitoon hakeutuvia potilaita, joilla on toisen EU- tai Eta-maan, Ison-Britannian tai Sveitsin myöntämä ennakkolupa.