Hammashoitoon hakeudutaan eniten Viroon – tutustu rajat ylittävän terveydenhuollon tilastoihin

7.7.2023

Tilastot rajat ylittävästä terveydenhuollosta vuonna 2022 on julkaistu. Tilastojen perusteella hoitoon hakeutuminen ulkomaille on yhä vähäistä, mutta hammashoitoon hakeutuminen on lisääntynyt hieman edellisestä vuodesta.


Rajat ylittävän terveydenhuollon tilastot sisältävät tietoa esimerkiksi siitä, mihin maihin Suomesta on hakeuduttu hoitoon ja miten Kela on myöntänyt korvauksia ulkomailla annetusta hoidosta. Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen ja Kelan kokoama tilasto löytyy yhteyspisteen Slideshare-tililtä. Ulkomailla annetusta hammashoidosta on oma tilastonsa. Hoitoon hakeutuminen tarkoittaa sitä, että henkilö matkustaa ulkomaille varta vasten saamaan sairaanhoitoa.

Tilastojen tulkinnassa on huomioitava, että tilastossa näkyvät vain ne hoitoon hakeutumisen tilanteet, joista henkilö on hakenut korvauksia Kelasta. Korvauksia voi myös hakea vielä kuusi kuukautta hoidon jälkeen, joten tiedot voivat näkyä tilastoissa viiveellä.

Hoitoon hakeudutaan eniten Viroon

Suomesta hakeuduttiin omatoimisesti hoitoon eniten Viroon, Espanjaan, Saksaan, Puolaan ja Belgiaan. Hoitoon hakeutuminen ulkomaille on ollut laskussa viime vuosina. Vuoden 2022 tilastoissa on kuitenkin nähtävissä pientä nousua vuoteen 2021 verrattuna Kelan maksamien korvausten määrässä.

Vuonna 2022 Kela myönsi omatoimisen hoitoon hakeutumisen korvauksia vielä vanhan mallin mukaisesti, eli vastaavasti kuin henkilö olisi käyttänyt yksityisen terveydenhuollon palveluja Suomessa. 2023 alkaen omatoimisen hoidon korvausmalli on muuttunut ja Kela maksaa korvausta enintään sen verran, mitä vastaava hoito olisi maksanut asiakkaan omalla hyvinvointialueella Suomessa.

Lääkekorvausten määrä nousussa

Tilastojen mukaan ulkomailla syntyneiden lääkekustannusten korvausmäärät ovat nousseet edellisestä vuodesta. Korvauksia myönnettiin lähes 100 000 euroa, kun vuonna 2021 määrä jäi alle 70 000 euron. Summa ei kuitenkaan ole noussut yhtä korkeaksi kuin vuonna 2020, jolloin EU-alueella syntyneitä lääkekorvauksia myönnettiin yli 140 000 euroa.

Ennakkoluvallisen hoidon kustannukset kasvaneet

Ulkomaille voi hakeutua hoitoon myös EU-asetuksen mukaisella ennakkoluvalla. Ennakkolupa on maksusitoumus, jonka Kela myöntää, jos julkinen terveydenhuolto puoltaa sitä. Jos potilaalla on ennakkolupa, hänelle itselleen jää maksettavaksi vain paikallinen asiakasmaksu. Hoidon todelliset kustannukset ovat olleet sairaanhoitopiirien vastuulla ja 2023 alkaen hyvinvointialueiden vastuulla.

Vuonna 2022 ennakkolupia haettiin 143 ja myönnettiin 81, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisinä vuosina. Vuonna 2022 sairaanhoitopiirit kuitenkin maksoivat ennakkoluvan mukaisesta hoidosta enemmän kuin aiempina vuosina, 1 125 230 euroa. Esimerkiksi vuonna 2021 vastaava summa oli 707 198 euroa. Tämä voi kertoa siitä, että ennakkoluvalla on viime vuonna hakeuduttu saamaan kalliimpaa hoitoa.

Hammashoitoon hakeutuminen on lisääntynyt hieman

Hammashoidon tilastoista selviää, että kuten edellisinäkin vuosina, myös vuonna 2022 hammashoitoon hakeuduttiin eniten Viroon.

Korvaushakemusten ja myönnettyjen korvausten määrä on ollut laskussa viime vuosina, mutta vuonna 2022 tilastoissa näkyy pientä nousua vuoteen 2021 verrattuna. Vuonna 2022 omatoimisen hammashoidon korvauksia myönnettiin yhteensä noin 108 000 euroa, vuonna 2021 noin 91 000 euroa.

EU-alueen ulkopuolisesta hoidosta ei jatkossa myönnetä korvauksia

Vuoden 2022 tilastoissa näkyy tietoja siitä, miten Kela on myöntänyt korvauksia EU-alueen ulkopuolisissa maissa syntyneille hoitokustannuksille. Kela korvasi hoitoa sellaisissa tilanteissa, joissa kustannukset olivat syntyneet äkillisen sairastumisen, pitkäaikaissairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi. Korvaus oli pieni suhteessa kulujen määrään.

Kuten edellisinäkin vuosina, myös vuonna 2022 eniten tällaisia korvauksia myönnettiin Thaimaassa (42 000 euroa), Turkissa (19 000 euroa) ja Yhdysvalloissa (5000 euroa) annetusta hoidosta.

Vuodesta 2023 alkaen Kela ei enää myönnä korvauksia EU- ja Eta-maiden, Sveitsin, Ison-Britannian tai Pohjois-Irlannin ulkopuolella syntyneistä hoitokustannuksista.